keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Sari Kaasinen, Otawa - Kyyneleitä


Sinä lähdit, minä yksin jäin.
Miten meille tässä kävi näin?
Sitä mietin aina mielessäin
matkalla eteenpäin.
Minä toivoin taivaan tähdet, kuun.
Sua ootin vaikka jonkun muun
tiesin saavan sinut omistaa.
Omistaa ja rakastaa.
Minä uskoin, tulet takaisin.
Huomaat kuinka sua rakastin.
Varmaan arki meiltä voimat vei.
Rakkautta jäänyt ei.

Mun sydämeni särkyi.
Jäi vain kyyneleitä tyynylleni
toiveista rakkauden.
Rakkautta saanut en,
vain kyyneleitä poskilleni,
pettymyksen.

Elämältä paljon halusin.
Elää kanssas aina lupasin.
No miksi toiveet toteutuneet ei?
Lupaukset tuuli vei.
Mistä saisin voimaa uskaltaa
elää yhden päivän kerrallaan?
Mistä saisin onnenavaimen?
Sitä vielä tiedä en.

(4x)
Mun sydämeni särkyi.
Jäi vain kyyneleitä tyynylleni
toiveista rakkauden.
Rakkautta saanut en,
vain kyyneleitä poskilleni,
pettymyksen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti